photo_2019-07-16_16-34-05.jpg

photo_2019-07-16_16-33-33.jpg

Sadekausi teki homeen eteiseen. Ja lavuaariin. Ja valkosipuliin. Päivä on paistanut bambukasaan ehkä kolmesti viimeisen puolentoista kuukauden aikana. Märkää on aina ja kaikkialla. Kerran piti jarruttaa, kun rapu ylitti tien auton edestä.

Uutisissakin uutisoitiin, että tämä sadekausi on ollut itä-Japanissa ennätyspilvinen. Riisi on venynyt pitkäksi, ja iltapäivisin pellon halki pyöräilee koululaisten letka kirkkaansinisissä verkkatakeissa. Muutoin yllämme on riippunut harmaa varjo, jonka katveessa aistimukset vaihtelevat kolean ja nihkeän välillä. Kurkun hinta on noussut paikoin 70%, ja anopin edamame-satokin on jäänyt lähes olemattomaksi. Amppelikukka näyttää kuitenkin aloittaneen toisen kukintakautensa ja säätiedotus lupaa tästä lähin joka päiväksi vähintään 26 astetta. Iltaisin lepakot risteilee katuvaloissa, aamulla roskapaikalla tuulessa oli meren haju. Ehkä tässä kohti elokuun paahdetta ollaan siis silti menossa.

photo_2019-07-16_16-34-53.jpg

photo_2019-07-16_16-37-42

Homeisen valkosipulin lisäksi käsillä ovat parlamenttivaalit. Vaalihumusta on kyllä tunnelma kaukana. Husband on siitä harvinainen Heisei-kauden kasvatti, että hän vaivautuu käymään uurnilla, mutta ennakkoäänestyslappua täytellessään vääntyi naamansa irvistykseen.

Tangomarkkinaäänestyksessäkin on enemmän valinnanvaraa kuin täällä vaaleissa. Miyagissa on kolme ehdokasta: kansallismielisen hallituspuolueen Jamppa Peruskonservatiivi, oppositiopuolueiden yhteisehdokas, joka haluaa lakkauttaa kulutusveron kokonaan ja tarjoaa ratkaisuksi vastausta ”kerron sitten kun olen virassa”, ja majoneesina okonomiyakin päällä NHK kara kokumin wo mamoru tou (kansalaisia Yleisradiolta suojeleva puolue) -puolueen ehdokas, jolla ei ole mitään muuta agendaa kuin tv-lupamaksun lakkauttaminen. Eikun valittemahan! Husband toivoi, että kirjoittaisin blogiini, että Japanin poliittinen järjestelmä on vitsi. Tässä se siis tulee: Japanin poliittinen järjestelmä on vitsi.

photo_2019-07-16_16-38-51.jpg

photo_2019-07-16_16-40-19.jpg

photo_2019-07-16_16-42-54.jpg

photo_2019-07-16_16-43-23.jpg

Yhtenä yönä näin unta, jossa hallituksen joukot (???) tulivat ja karkottivat minut maasta. Herättyäni kesti hetki muistaa, että minulla on nykyään monivuotinen viisumi ja olen täällä luvan kanssa.

Jouduin pirauttamaan pankkiin Suomeen, koska hajotin puhelimeni enkä voinut aktivoida uudelleen asentamaani pankin tunnuslukusovellusta. Langan päässä vastasi suomalainen ääni, mikä oli taas oudoin juttu vähään aikaan. Näinä älypuhelimien aikoina ei täällä kaukomaillakaan enää jää pois suomen kielen kelkasta, mutta keskivertona päivänä puhun äidinkielelläni nolla minuuttia, joten merkillinen kokemus oli tämä suomenkielinen asiakaspalvelutilanne. Minulta muuten myös tiedusteltiin, eikö minulla todellakaan ole tätä sovellusta asennettuna muille laitteilleni, niin että montako laitetta sitä pitäisi nykyään ihimisen omistaa???

Pankeista puheenollen! Husbandilla on tiedossa parit hääkekkerit, joihin pitää luonnollisesti kumpaankin viedä 30 000 jenin (noin 250 e) verran goshuugi-rahaa. Siispä kävimme automaatilla nostamassa 2000 euron arvosta riihikuivaa käteistä, että voimme sitten valikoida joukosta sileimmät setelit.

photo_2019-07-16_16-45-49.jpg

photo_2019-07-16_16-47-25

photo_2019-07-16_16-46-14.jpg

photo_2019-07-16_16-48-53.jpg

Paikallinen kruununprinssikin kävi nähtävästi Suomessa valtiovierailemassa. Onneksi sekin vierailu saatiin jo taputeltua, koska hieman koettelivat minua tapauksen inspiroimat kotimaan median karseat Japani-aiheiset artikkelit, joissa oli käyty dyykkailemassa stereotypioiden ja harhaluulojen kaatopaikoilla. Kaikenlaisia epäkohtia löytyy tästäkin maasta vaikka muille jakaa, mutta tehköön tässä nyt selväksi, että tämä sormen tunkeminen random kanssaihmisen hanuriin on täällä käräjäasia eikä mikään jokamiehen hupailu. Hiljattain täällä nousi valtava kohu, kun anonyymi mamma twiittasi kemianteollisuuden jätin palveluksessa olleen aviomiehensä saaneen välittömästi isyyslomaltaan palattuaan siirron toiselle puolelle maata ja siirrosta kieltäydyttyään potkut, niin että mamma oli joutunut suunnilleen synnytysairaalasta sorvin ääreen perheensä ainoaksi elättäjäksi. Esimerkin kaltainen pompottelu ja syrjintä työpaikoilla: aito ja vakava yhteiskunnallinen ongelma. Pomon peukku pyllyssä sitä vastoin ei yleinen ongelma. Kiitos ajastanne!

Oli minulla muutakin asiaa, mutta taidanpa jakaa nämä asiani useampaan kertaan, niin tulee jotain eloa tännekin välillä!

3 replies on “Sendaissa sataa

  1. Miksi siellä teidän vaalipiirissä on vain 3 ehdokasta? Kyseessä on sentään (ylähuoneen) parlamenttivaalit – siis tavallaan osaksi meidän eduskuntavaaleja vastaavat vaalit! Eikö ihmisiä kiinnosta asettua ehdokkaaksi? Eivätkö puolueetkaan aseta paljon ehdokkaita? Siellä on sentään yli 120 miljoonaa asukasta…Outoa! Eikö puolisosi olisi voinut asettua ehdolle – ehdotapa ennen seuraavia vaaleja!
    Mikä tuo sormi ahteriin -juttu on? Vertasitko tuon vierailun uutisia Suomessa tuohon toimenpiteeseen^^?

    Tykkää

Kommentointi on suljettu.