Pientä onnea

Tammikuu kuluu loppuun, valo kasvaa vuorten välissä. Lumi ei koskaan tullut, ainoastaan joutsenet läikkinä riisipellolla. Husband kuvailee harvinaista suomennezumi-rottalajia: levittäytynyt Sendain alueelle, mutta muista rotista poiketen muuttaa välillä pohjoiseen. Minulta menee senat sakaisin ja puhun murasakitamanegin (punasipuli) sijaan tamasakimuranegistä. Kaupassa on wakame-levän satokausi. Yli 70 prosenttia japanilaisesta wakamesta tulee Miyagista ja Iwatesta, tuosta noin kivenheiton…

Lue lisää

Japanilainen uusivuosi

2020 jalkautui Japaniin! Eteisen villisika on vaihdettu rottaan, olkikoristeet kerätty ovien ja porttien pielistä ja viety temppeliin poltettavaksi – tai meidän tapauksessa jätetty pöydälle lojumaan luultavasti ensi kesään saakka. Uudenvuoden koristeiden oikeaoppinen hävittäminen tapahtuu niin, että ne viedään juhlakauden päätteeksi 15. tammikuuta dondoyaki-nimiseen kokkoon, jossa roihuavat myös menneen vuoden onnenkapineet. Dondoyakiin ennättämätön voi heivata koristeensa…

Lue lisää

Jouluna Japanissa

Kastelen orvokkejani. Pimeys on pimeää ja se tulee nopeasti: ensin kadulle, sitten vuorille, jotka sammuvat ja katoavat näkyvistä. Husband on toimistolla yöhön saakka: rantaan on huuhtoutunut kymmenenmetrinen kuollut kaskelotti, joka pitää haudata. Menen junalla Sendaihin. Jouzenjidoorin idänselkovat on puettu valoon. Kauhistelen pitkässä toppatakissani lukiolaisten punaiseksi paleltuneita sääriä lyhennetyissä kouluhameissaan. Japanilaiset menevät tyyli edellä jo kehdossa,…

Lue lisää

Elävien kirjoissa

Heikun keikun! Podinpas lentsun oikein pitkän kaavan kautta! Oli 39 astetta kuumetta ja kaikenkarvaista alhoa ja kolotusta. Ei auttanut kylmä kääre eikä Järviradion haitaritunti. Onneksi minulla oli edellisen leikkauksen jäljiltä sentään vielä tujua buranaa tallessa, japanilaiseen flunssalääkintään en ole erityisen mieltynyt. Husband osti parantuakseen kiinalaiseen kansanlääkintään pohjautuvaa Youmeishu-yrttiviinaa, vaikka vielä kuukausi sitten drug storessa julisti,…

Lue lisää

Hikisiä terveisiä

Rakkaat sponsorit ja kyläläiset, Huhheijakkaa! Ny o kuuma! Rukoilijasirkka, herhiläinen ja pienen lepakon kokoinen ritariperhonen temmeltävät pusikossa ikkunan takana. Jos heidän touhujaan silmä kovana seurailee, niin ei tule katsahtaneeksi poloiseen pikkupetuniaani, joka nuupahti ennätyskolean sadekauden huomassa kuin märkä nakki Kauhavan torilla. Rauha hänen muistolleen. Tämän postauksen kuvat otin muuten ajat sitten sadekauden vielä ahkeroidessa yllämme.…

Lue lisää

Sendaissa sataa

Sadekausi teki homeen eteiseen. Ja lavuaariin. Ja valkosipuliin. Päivä on paistanut bambukasaan ehkä kolmesti viimeisen puolentoista kuukauden aikana. Märkää on aina ja kaikkialla. Kerran piti jarruttaa, kun rapu ylitti tien auton edestä. Uutisissakin uutisoitiin, että tämä sadekausi on ollut itä-Japanissa ennätyspilvinen. Riisi on venynyt pitkäksi, ja iltapäivisin pellon halki pyöräilee koululaisten letka kirkkaansinisissä verkkatakeissa. Muutoin…

Lue lisää

Hyvästi, Heisei

Räntää tulee taivaan täydeltä. Tokiolaisten hanami-piknikuvat tuntuvat hyvin kaukaisilta täällä kohmeisella riisipellolla, jossa kymmenen metriä sekunnissa puhaltava vastatuuli kahisuttelee toppatakkia. Täälläkin sakuran pitäisi puhjeta kukkaansa viikon sisällä, mutta tällä hetkellä maisema ja säätila on sellainen, että melkein odotan ala-asteen opettajan kurkkaavan postiluukusta patistaakseen hiihtämään. Kyllä pohojalaane hiihtää ainaki pääsiääsehe. Ja mihinei latua oo nii senkus…

Lue lisää