Aurinko paistaa hortensian versoihin. Silimät vuotavat kuin ruosteiset hanat sugin siitepölystä. Muualla Japanissa kukkia on katseltu Suomen kesäisissä lämpötiloissa jo maaliskuun alusta, mutta huhtikuun lähestyessä Miyagissakin päästään päivisin yli 15 asteen.

Lähes neljän kuukauden siperia kotonani on saapunut päätökseen. Järkikin leikkaa paremmin, kun sisällä on enemmän kuin muutama aste. Talonrakennusprojektin aikana olen oppinut, että Japanissa on kehittyneiden maiden matalimmat lämmöneristysvaatimukset, vaikka talvi on täällä koleankostea ja viimainen. Tieto ei yllättänyt.

Lauantaina Miyagissa järisi taas niin, että pääsimme kansainvälisiin uutisiinkin. Menin pöydän alle ja odotin. Jyskytys kesti kauan mutta säikäytti vähemmän kuin helmikuussa. Magnitudi oli taas seitsemän pintaan, mutta paikallisella shindo-asteikolla järistys oli voimakas vitonen (Käveleminen ilman tukea on vaikeaa. Hyllyiltä putoavat esineet lisääntyvät. Kiinnittämättömät huonekalut saattavat kaatua. Vahvistamattomat kiviaidat saattavat sortua.) kun helmikuussa se oli voimakas kuusi.

Jossakin toisessa maassa kotini olisi ehkä romahtanut. Sireeni huusi tsunami-varoitusta. Kömmin pöydän alta ja tarkastin vahingot: partakone ja hammasharjat olivat taas lavuaarissa, uppopaistetun tofun öljyinen keitinvesi oli läikkynyt lattialle ja kaasuhellan alle, kevään istutuksia varten purkkiin keräämäni kivet olivat kaatuneet parvekkeella. Makuuhuoneen laatikostot olivat taas apposen auki kuin murtovarkaan jäljiltä.

Iloitsin, koska yksikään astia ei särkynyt. Husband oli ylitöissä ja soitti jäävänsä tuhojen päivystysvuoroon koko illaksi. Pyyhin keitinvedet rätillä, laitoin maskin naamaan ja lähdin kauppaan hakemaan eineksiä, koska voimakkaan maanjäristyksen jälkeen kokkailumotivaatio ei ole korkeimmillaan. Lattia vavahteli pitkin iltaa, mutta siihen on jo tottunut. Helmikuun jälkeen jälkijäristyksiä on ollut jatkuvasti.

Toissa viikon torstaina kello 14.46 kellot soivat jälleen minuutin ajan hiljaisen hetken merkiksi. Sen jälkeen suljin ikkunan ja jatkoin päivääni. Touhokun katastrofista on kulunut kymmenen vuotta. On outoa nähdä ulkomaisissa medioissa ennen- ja jälkeen-kuvia, kun niiden paikat ovat osa jokapäiväistä maisemaani.

Higashinihon daishinsai eli Itä-Japanin suuri luonnonkatastrofi, tuttavallisesti shinsai, on vähän kuin kumitettu paperi: vaikka teksti on pyyhitty pois, lyijykynän painaumat näkee yhä. Miyagissa on kaksi aikaa: shinsaimae ja shinsaigo, ennen ja jälkeen luonnonkatastrofin. Kaikki tapahtumat sijoittuvat jompaan kumpaan aikaan, jompaan kumpaan elämään.

Kun tapasimme kiinteistönvälittäjän ensimmäistä kertaa, tämä kertoi olleensa shinsain aikaan paikallispoliisi Ishinomakissa. Kyyhöttäessään poliisikopissaan kynttilänvalossa ruumiiden huuhtoutuessa rantaan hän oli miettinyt, onko tämä sittenkään mitä hän loppuelämältään haluaa.

Tapahtumien seurauksena kiinteistönvälittäjä oli irtisanoutunut poliisin virastaan ja pestautunut baarimestarin oppiin toteuttaakseen haaveensa omasta baarista. Vietettyään muutaman vuoden tiskin takana hän oli kuitenkin päätynyt kiinteistönvälittäjäksi, koska tarvitsi vakituisemmat tulot lapsensa kasvattamiseen.

Sillä välin toisaalla tulevan tonttimme omistaja empi myymistä, koska pelkäsi vanhempiensa puutarhan joutuvan jyrän alle. Lopulta luopumispäätös kuitenkin syntyi, sillä omistajan aviomies tunsi kiinteistönvälittäjän, joka oli työskennellyt oppipoikana aviomiehen lapsuudenystävän baarissa.

Olipas taas synkkä puheenaihe, husband tokaisi kun vuoden 2011 muistelu oli kestänyt jo tunnin. Kiinteistönvälittäjä nauroi myös ja sanoi: Maa, kono youna go-en mo arimashita. Japanin kielessä kohtaamiset ovat kohtalonomaisia: sitä on ご縁/go-en, elämänpolulle osunut ainutkertainen kohtaaminen. Kono youna go-en mo arimashita – tämä kohtaaminen on menneisyyden mahdollistama.

Jos maanjäristystä ei olisi koskaan tapahtunut, minulla ei olisi merinäköalaa toisen kerroksen ikkunasta.

Nähtäväksi jää, millaiseksi vedenjakajaksi tämä samoihin aikoihin vuosipäiväänsä viettänyt pandemia muodostuu itse kunkin henkilöhistoriassa.

One thought on “Vuosipäiviä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s