Ensilumi on satanut, kolea kosteus on tiivistynyt lasisiin liukuoviin. Muutama viikko sitten ostin kalatiskiltä vuoden ensimmäisen burin. Ei auta itku markkinoilla: syksy on loppu ja käsillä ankein vuodenaika. Onkin siis tullut jälleen aika muistella, mitä laitoin mahaani edellisellä vuosineljänneksellä!
Syksyä kutsutaan Japanissa myös nimellä shokuyoku no aki, ruokahalun syksy. Kesällä ajatus kuumasta padasta lähinnä karmaisee, kun taas syksyisin tulee välillä tehtyä liiankin monta ruokalajia, kun minulla on iltaisin kauhia näläkä.
Syksyn ruokalajien kuningas on japanilaisille kastanjariisi (kurigohan) ja grillattu sanma. Olenkin hieman järkyttynyt, että en tehnyt kastanjariisiä tänä vuonna kertaakaan – osin syyttäminen on koronaa, sillä yleensä olen saanut kastanjat anoppilasta, mutta tänä vuonna kohtaamiset ovat sattuneesta syystä jääneet vähäisiksi.
Kastanjoiden lisäksi syksyyn kuuluvat muun muassa satoimo, bataatti, gobou, retikka, erilaiset sienet, kaalit, kurpitsa, jamssi, porkkana, lootuksenjuuri ja sitrushedelmät. Syksy alkaa bataatista ja päättyy kabuun eli japanilaiseen nauriiseen, jonka kausi jatkuu pitkälle talveen.
Satsumaimogohan eli riisi bataatilla, kenchinjiru eli keitto tofusta ja vihanneksista, suolalla ja kombu-levällä pikkelöity kaali.Chankonabe eli sumopainijan pata, japanilainen perunasalaatti, kinpira gobou, kaupasta ostetut tsukimidango-pallurat.Takigomigohan lohella, goboulla ja maitake-sienillä, misokeitto bataatista ja vihannessinapista (komatsuna), unohana-mössö okarasta (tofun valmistuksessa jäljelle jäänyt massa).Vegaaniset gyouzat (täytteenä kaali, siitakesieni, kiinansipuli ja lootuksenjuuri), keitto kananmunasta ja wakame-levästä.Imoni-keitto, suolalla ja kombulla pikkelöity kiinankaali.Satoimo no soboroni eli kypsennetty eddo kanajauhelihalla, kalahiutaleilla maustettu pikkelöity kabu (japanilainen nauris), sekalainen misokeitto.Teriyaki-pallurat kanajauhelihasta ja iduista, sekalainen pikkelsi, nimono porkkanasta, lootuksenjuuresta ja konnyakusta.Ankake kanasta, kurpitsasta, maitake-sienistä ja jamssista, pikkelöity retikka umeboshilla, sekalainen misokeitto.Grillattu sanma (tänä vuonna saalis oli niin heikko, että tyydyin viime vuonna kuivattuun), retikkaraaste, nimono porkkanasta, lootuksenjuuresta ja hijiki-levästä.Misosossa paistettu kaali ja atsuage (uppopaistettu tofu), pikkelöity retikka.Daikon no nitsuke eli soija-mirin-liemessä keitetty retikka, yuzu-maustettu negi-sipuli, random parsakaali.Grillattu makrilli, sekalaiset asiat.Maitakegohan eli riisi maitake-sienillä, tonjiru.Potofu eli japanilaisten versio ranskalaisten pot-au-feu-padasta.Misotäytteiset gyouzat. Sekalaiset muodot johtuvat siitä, että käärin gyouzani itse. 😀Takikomigohan porkkanasta ja hikiji-levästä, vanha tuttu nimono ja pikkelsi.Serinabe.Inkiväärissä keitelty retikka, misokeitto siitakesienistä, levästä ja sipulista.Soborodon tofusta ja kananmunasta, seesamöljyssä paistetut vihreät paprikat ja shiokombu (suolattu kombu-levä), misokeitto shimeji-sienistä ja kaalista.Toinenkin potofu.Keitetty retikka, seesamöljyinen pikkelsi kiinankaalista, misokeitto vihannesinapista.
Ruokapostaukset on kivoja! Kuinka usein päivässä syötte ja mihin aikaan suunnilleen? Syöttekö aamupalaksi jotain erikoisempaa? Meneekö kokkailuun paljon aikaa? Ilmeisesti pidät siitä? Kauhea kysymystulva 😀 Herkkuja ois kans kiva nähdä! Oon varmaan yksi niistä harvoista Japani-herkkujen faneista, mikä tahansa ankotäytteinen on vaan niin taivaallista!!
Me syödään kerran päivässä yhteisesti, muut ruokailut on omia. Ruoka-aika vaihtelee husbandin kotiintulon mukaan akselilla 20-23. Viime vuonna syötiin jatkuvasti keskellä yötä, nykyään onneksi harvoin. Husband menee koronan takia töihin autolla ja syö aamupalansa autossa, itse syön joka päivä pussikeiton ja paistetun kananmunan, en siis mitään erikoisempaa. 😀 Joskus harvoin riisiä ja sasakamaboko eli sellainen kalamassapuikula.
Kokkaamiseen menee puolesta tunnista pariin tuntiin, saatan tehdä samalla kertaa monen päivän jutut jääkaappiin. Multitaskaan kyllä samalla aina jotain netflixiä tai youtube-videota puhelimesta. 😀 Jotkin ruuat on muutenkin riittoisia, esim. takikomigohania syödään aina kahtena päivänä. Japanilaisen ja japanilaistetun ruuan kokkailu on ihan hauskaa ajanvietettä! Siinä saa kivan tuntuman paikallisiin vuodenaikoihin. Aluksi olin varsin pihalla, mutta nykyään tuotteet ja niiden saatavuus on sen verran tuttuja, että on helppo budjetoida ja suunnitella monen päivän ruuat etukäteen. Rasittavinta on tiskin määrä, suurin osa ajasta menee siihen. 😀 Varsinkin kun meillä on niin vähän tilaa eikä tiskikonetta.
En oo mikään pullahiiri ja esmes kermavaahtoa ja hilloa en syö ollenkaan. Sipsejä kyllä voisin vetää ilolla joka päivä eli mikään terveysideologia ei ole taustalla, en vaan tykkää makeasta. 😀 Anko ja matcha onkin siksi erinomaisia täytteitä mielestäni!
suomi-japani-siiri 
Nyt tuli nälkä 😀
TykkääTykkää
Ruokapostaukset on kivoja! Kuinka usein päivässä syötte ja mihin aikaan suunnilleen? Syöttekö aamupalaksi jotain erikoisempaa? Meneekö kokkailuun paljon aikaa? Ilmeisesti pidät siitä? Kauhea kysymystulva 😀 Herkkuja ois kans kiva nähdä! Oon varmaan yksi niistä harvoista Japani-herkkujen faneista, mikä tahansa ankotäytteinen on vaan niin taivaallista!!
S
TykkääTykkää
Me syödään kerran päivässä yhteisesti, muut ruokailut on omia. Ruoka-aika vaihtelee husbandin kotiintulon mukaan akselilla 20-23. Viime vuonna syötiin jatkuvasti keskellä yötä, nykyään onneksi harvoin. Husband menee koronan takia töihin autolla ja syö aamupalansa autossa, itse syön joka päivä pussikeiton ja paistetun kananmunan, en siis mitään erikoisempaa. 😀 Joskus harvoin riisiä ja sasakamaboko eli sellainen kalamassapuikula.
Kokkaamiseen menee puolesta tunnista pariin tuntiin, saatan tehdä samalla kertaa monen päivän jutut jääkaappiin. Multitaskaan kyllä samalla aina jotain netflixiä tai youtube-videota puhelimesta. 😀 Jotkin ruuat on muutenkin riittoisia, esim. takikomigohania syödään aina kahtena päivänä. Japanilaisen ja japanilaistetun ruuan kokkailu on ihan hauskaa ajanvietettä! Siinä saa kivan tuntuman paikallisiin vuodenaikoihin. Aluksi olin varsin pihalla, mutta nykyään tuotteet ja niiden saatavuus on sen verran tuttuja, että on helppo budjetoida ja suunnitella monen päivän ruuat etukäteen. Rasittavinta on tiskin määrä, suurin osa ajasta menee siihen. 😀 Varsinkin kun meillä on niin vähän tilaa eikä tiskikonetta.
En oo mikään pullahiiri ja esmes kermavaahtoa ja hilloa en syö ollenkaan. Sipsejä kyllä voisin vetää ilolla joka päivä eli mikään terveysideologia ei ole taustalla, en vaan tykkää makeasta. 😀 Anko ja matcha onkin siksi erinomaisia täytteitä mielestäni!
TykkääTykkää