Kolmen päivän munkki – kymmenen idiomia Japanista

Näinä aikoina on hyvä muistaa kivat lempiasiat. Kivoista lempiasioista lempiasioin on armas aarteheni japanin kieli. Sen kunniaksi aloitan pienen sarjan, jossa kurkkaamme japanin kielen mielenkiintoiseen maailmaan nyt kun minulla ei ole enää opetettavana yhtäkään japanin kurssiakaan, jonne voisin nämä palavat tuntoni kanavoida.

Tässä ensimmäisessä osassa kurkistamme Japaniin kymmenen idiomin verran, jotka käännämme kirjaimellisesti! Kuvat ovat arkistojen kätköistä, en ole matkustanut ajassa tai edes poistunut kotoani, ei huolta go-shinpai naku!

虫の知らせ　mushi no shirase

Kirjaimellisesti hyönteisen viesti. Entisaikaan Japanissa uskottiin, että ihmisen ruumissa asuu hyönteisiä, mushi, jotka vaikuttavat ajatteluumme ja tunteisiimme. Kiinan taolaisuudesta omaksuttiin lisäksi uskomus, että nukkuessa mushi saattaa irtautua ruumiista kannellakseen taivaisiin ihmisen pahat teot. Kun ihminen sairastui tai muutoin kohtasi epäonnea, sen ajateltiin johtuvan ruumiissa majailevasta mushista: esimerkiksi reikä hampaassa on japanin kielessä mushiba, mushi-hammas. Siispä jos sinut joskus valtaa selittämätön tunne, että jotain pahaa on tapahtumaisillaan, on kyseessä mushi no shirase, viesti hyönteiseltä.

三日坊主　mikka bouzu

Kirjaimellisesti kolmen päivän munkki. Tie munkiksi oli varsinkin entisaikaan pitkä ja kivinen. Joku saattoi jättää leikin kesken jo kolmen päivän jälkeen, kun mielen ja ruumiin kilvoittelut kävivät kunnon päälle. Jos siis vuodenvaihteessa vannot uusien terveellisten elämäntapojen alkavan ja kuukauden päästä jo hoipertelet Rautatientorilla yömäkki kainalossa, olet syyllistynyt kolmen päivän munkkiuteen.

一夜漬け　ichiyazuke

Kirjaimellisesti yhden yön pikkelsi. Ichiyazuke on kevyt vihannessäilyke, joka valmistuu nopeasti mutta ei säily kovin kauaa. Kun pänttäät kokeeseen hiki hatussa viimeisenä iltana, valmistat kuvainnollista yhden yön pikkelsiä.

折角　sekkaku

Kirjaimellisesti taitettu kulma. Kerran aikojemme alussa Kiinassa viisas ja ihailtu kungfutselainen oppinut viipotti kylänraittia, kun sade hänet yllätti ja kasteli hänen päähineensä niin, että siitä taittui kulma. Tämän nähdessään fanit tuumivat, että tämän täytyy olla influencerilta muodikas kannanotto, ja taittoivat hekin kulman päähineistään varta vasten. Otetaan vielä yhdet, kun sekkaku ollaan täällä! Ota lisää pullaa, kun Ritva on sekkaku leipaissut! Tänään satoi räntää viisi metriä, vaikka on sekkaku vapaapäivä.

腹が黒い　hara ga kuroi

Kirjaimellisesti mustamahainen. Entisaikain Japanissa ajateltiin, että ihmisen syvin olemus sijaitsee mahassa. Siksi samuraikin kunniakkaasti kuollessaan leikkasi auki mahansa ikään kuin näyttääkseen, että mitään salattavaa ei ole. Edelleenkin vaiva kuin vaiva voidaan selittää mahan kylmettymisellä. Jos mahan sisälmys on musta, on ihmisellä pahat mielessä.

茶番　chaban

Kirjaimellisesti teevastaava. Edo-kaudella kabuki-maailmassa kehittyi tapa, että teatterin teetarjoilusta vastanneet näyttelijänoviisit pääsivät toisinaan lavalle vetämään hatusta. Tämä harrastelijaimpro ilahdutti kuitenkin usein enemmän tekijöitään kuin yleisöään, ja moni istuikin näissä ohjelmanumeroissa ihan vain ilmaisten tarjoilujen toivossa. Nykyisin kaikenlainen sekoilu, toilailu ja farssi on japaniksi chaban.

猫舌　nekojita

Kirjaimellisesti kissakieli. Aikoina ennen Whiskasia talojen nurkilla majailevat kiisut söivät isäntien kanssa samaa ruokaa. Näin havaittiin, että kissa ei syö ruokaansa höyryävän kuumana vaan odottaa sen jäähtyvän. En tykkää hörppiä tulikuumaa juomaa ja ruokaanikin puhaltelen. Minulla on siis kissan kieli.

葛藤 kattou

葛 luetaan yksinään kuzu, 藤 puolestaan fuji (=sinisade). Molemmat ovat köynnöskasveja, jotka yhteen kietoutuessaan muodostavat sellaisen solmun, että siinä katoavat päät ja hännät. 葛藤 on siis konflikti tai yhteentörmäys. Kun toisinaan pähkäilee, avaisiko Iltalehden kommenttiosion vai erakoituisiko mökkiin Siperiaan, on kyseessä kokoro no kattou, syömmen kuzu ja sinisade.

草　kusa

Kirjaimellisesti heinä tahi nurmikko. Tämä on idiomi, johon ei voi olla törmäämättä japaninkielisessä internetissä. Nauraa on japaniksi 笑う (warau), joka kiireisinä tekstailuaikoina lyhentyi muotoihin 笑 ja w kuin lol konsanaan. Omissa englanninkielisissä internetpiireissäni askjakdjas on jo pitkään ollut uusi lol, ja Japanissakin w on jo wanhan kansan juttu. Nyky-lol on 草, koska vanha lol wwww näyttää ihan nurmikolta. Kun oikein lollahduttaa, voi kommenttikenttään kirjoittaa マジ草生える (maji kusa haeru), ihan oikeesti nurmikko itää.

さようなら sayounara

Kirjaimellisesti jos näin on. No niin kelpaa siis hyvästiksi niin Suomessa kuin Japanissakin. Nykyään sayounara on viboiltaan hieman vanhanaikainen ja raskaan oloinen, ihan niin kuin suomen kielen hyvästi. Jos hyvästit eivät ole lopulliset, sanotaan mieluummin dewa mata, no niin jälleen.

Dewa mata no koushin made, nähkäämme jälleen seuraavassa päivityksessä!