Järistyksiä, kaikuja

Japanissa on aina värejä. Tuulessa kieppuu lumihiutaleita ja kamelian terälehtiä. Orvokkini vetelevät viimeisiään, mutta kuukauden päästä kevät visertää aprikoosipuissa. Tänään talo huojui. Menin pöydän alle. Shindo neljä, viisi ja puoli magnitudia. Se oli pisin ja voimakkain järistys puoleen vuoteen. On arvioitu, että Miyagin rannikolla sattuu seuraavan 30 vuoden aikana yli seitsemän magnitudin maanjäristys 90 prosentin…

Lue lisää

Pientä onnea

Tammikuu kuluu loppuun, valo kasvaa vuorten välissä. Lumi ei koskaan tullut, ainoastaan joutsenet läikkinä riisipellolla. Husband kuvailee harvinaista suomennezumi-rottalajia: levittäytynyt Sendain alueelle, mutta muista rotista poiketen muuttaa välillä pohjoiseen. Minulta menee senat sakaisin ja puhun murasakitamanegin (punasipuli) sijaan tamasakimuranegistä. Kaupassa on wakame-levän satokausi. Yli 70 prosenttia japanilaisesta wakamesta tulee Miyagista ja Iwatesta, tuosta noin kivenheiton…

Lue lisää

Japanilainen uusivuosi

2020 jalkautui Japaniin! Eteisen villisika on vaihdettu rottaan, olkikoristeet kerätty ovien ja porttien pielistä ja viety temppeliin poltettavaksi – tai meidän tapauksessa jätetty pöydälle lojumaan luultavasti ensi kesään saakka. Uudenvuoden koristeiden oikeaoppinen hävittäminen tapahtuu niin, että ne viedään juhlakauden päätteeksi 15. tammikuuta dondoyaki-nimiseen kokkoon, jossa roihuavat myös menneen vuoden onnenkapineet. Dondoyakiin ennättämätön voi heivata koristeensa…

Lue lisää

Jouluna Japanissa

Kastelen orvokkejani. Pimeys on pimeää ja se tulee nopeasti: ensin kadulle, sitten vuorille, jotka sammuvat ja katoavat näkyvistä. Husband on toimistolla yöhön saakka: rantaan on huuhtoutunut kymmenenmetrinen kuollut kaskelotti, joka pitää haudata. Menen junalla Sendaihin. Jouzenjidoorin idänselkovat on puettu valoon. Kauhistelen pitkässä toppatakissani lukiolaisten punaiseksi paleltuneita sääriä lyhennetyissä kouluhameissaan. Japanilaiset menevät tyyli edellä jo kehdossa,…

Lue lisää

Elävien kirjoissa

Heikun keikun! Podinpas lentsun oikein pitkän kaavan kautta! Oli 39 astetta kuumetta ja kaikenkarvaista alhoa ja kolotusta. Ei auttanut kylmä kääre eikä Järviradion haitaritunti. Onneksi minulla oli edellisen leikkauksen jäljiltä sentään vielä tujua buranaa tallessa, japanilaiseen flunssalääkintään en ole erityisen mieltynyt. Husband osti parantuakseen kiinalaiseen kansanlääkintään pohjautuvaa Youmeishu-yrttiviinaa, vaikka vielä kuukausi sitten drug storessa julisti,…

Lue lisää

Olympiahuumaa

Kesällä Japanissa järjestetään olympialaiset. Olen sekaantunut niihin. Minä, joka en ole koskaan elämässäni osunut mailalla pesäpalloon, olin aina hiihtokisojen viimeinen ja sain Cooperin testistä nelosen – ensimmäisellä kerralla sain ehkä kutosen, mutta sitten ajattelin, että kutonen ja nelonen ovat yhtä lailla huonoja tuloksia ja omat talenttini jossain aivan muualla, miksi siis jolkottelisin itseni henkihieveriin tämmöisen…

Lue lisää

Bloglovin

Hei vaan. Minulla on ollut tämä blogi tai sen edeltäjä yli kahdeksan vuotta. Tänään laitoin Bloglovin-linkin tuonne noin. Ja tähän näin. Nopiaa toimintaa! Koska olemme ajan hermolla, tässäpä vielä Oonuki Taekon humppa Tokai (kaupunki) vuodelta 1977: Ei muuta tällä erää!

Lue lisää

Mitä kuuluu marraskuussa

Kaivoin toppatakin komerosta. Siinä on pari (ok ehkä viisi) vaseliinilänttiä, jotka eivät lähteneet pois pesulassakaan, mutta ei se oo nii justihinsa. Iltaisin reippailen säkkipimeässä toppatakki päällä, aamuisin kastelen parvekkeella orvokkejani. Marraskuusta on moneksi! Vuosi loppuu kohta, ilmassa puhaltavat jos nyt eivät muutoksen tuulet niin edes pieni leyhähdys! Kälyni ja lankoni muuttavat Kiotosta anoppilaan, eli minulla…

Lue lisää