Huh huh, sanoi huhtikuu kun keskelle pandemiaa pelmahti. Rakas internetsivu, olen lopen kyllästynyt koronapäiväkirjointiin. Shimura Kenin kuolemasta muodostui jonkinlainen vedenjakaja, jonka myötä kansakunta on mennyt valppauden tilaan. Shinunda, husband sanoi. Shinunda – siihen voi kuolla. Mutta en jaksa nyt puhua siitä. Kevät on koittanut. Huhtikuusta marraskuuhun Japanissa on kaikenlaisia taikuuksia. Kirsikankukat ovat nupuillaan Miyagin korkeudella. Avautuessaan…
Lue lisää
Luin olikohan hesarista, että Kiinan diktatuurin kannalta olisi epäedullista, jos maailmalla kuolisi julkkis koronavirukseen. Japanissa näin on nyt käynyt: vuosikymmenet kansaa viihdyttänyt koomikko Shimura Ken menehtyi virukseen. Hän oli 70-vuotias eli japanilaisittain vielä vetreässä iässä (miesten elinijänodote on täällä 81, naisten 87 vuotta). Uutinen on täällä valtava, vähän kuin jos Suomessa Spede olisikin kuollut koronavirukseen.…
Lue lisää
Leudon talven vuoksi Miyagiin povataan varhaisinta kirsikkapuiden kukintaa koskaan. Tokiossa kaupungin puistoja on aidattu estein, ja viranomaiset vetoavat, että muuallakin Japanissa pidättäydyttäisiin tänä keväänä kukkien katselusta. Sakura mo kanashindeimasu, kirsikankukatkin surevat, virkkoi entisen opiskelukaupunkini Meguron johtaja Tokiossa. Kävi kuten ounastelin: Japanin koronatilanne on käynyt pykälän tukalammaksi. Pääkaupunkiseutulaisia on pyydetty välttämään ulkona liikkumista tänä viikonloppuna, ja…
Lue lisää
Katselen uutisia. 50 000 ihmistä on käynyt luuraamassa Sendain asemalla loimuavaa olympiatulta. Tokiossa ihmiset parveilevat kirsikankukkien alla. Japanilaiset viljelevät usein sanontaa choushi ni noru na, älä tuudittaudu hyvään fiilikseen. Tuntuu, että liian moni on viime aikoina antautunut choushin vietäväksi. Virallisten lukujen mukaan Miyagissa on tällä hetkellä nolla aktiivista koronatapausta, mutta nollasta Italiassakin lähdettiin. Touhokun ulkopuolella…
Lue lisää
Koko maaliskuun on seinäkalenterissa kahdeksannentoista päivän kohdalla mollottanut husbandin käsialalla 運命の日、kohtalon päivä. Nyt se päivä on ohi ja olo jokseenkin huojentunut. Husbandin uusi työtehtävä varmistui kentältä Ishinomakista. Jihuu! Henkisesti olin jo valmistautunut siihen mahdollisuuteen, että joutuisimme Kesennuman kutsuessa muuttamaan viikon varoitusajalla sata kilometriä pohjoiseen Touhokun korpeen kolmeksi vuodeksi, joten tämä käänne ansaitsee raikuvat aplodit. Tätä…
Lue lisää
Kevät kävi kylässä, toi kukkia aprikoosipuihin ennen kuin muuttui taas pakkasöiksi. Koulussa pesäpallokentän laidalla oli tuomi, joka huojui valkoisena. Sitä aina katselin lama-ajan räpylään huokaillessani ja ajattelin, että onneksi kohta on kesäloma eikä tarvitse enää jolkotella täällä nolaamassa itseään. Japanissa eivät tuomet kukoista, mutta kevät alkaa aprikoosipuista! Yleensä aprikoosit eivät kuki Miyagin korkeudella ennen maaliskuun…
Lue lisää
Satamassa on tyyntä. Lämpömittari näyttää kymmentä astetta, mutta valtameri viilentää keväisin. Eilen tuli kuluneeksi yhdeksän vuotta Touhokun maanjäristyksestä ja sen aiheuttamasta tsunamista. Tuolta se tuli, valtava tuho horisontista. Kun tulin tänne kahdeksan ja puoli vuotta sitten, pellolla oli laiva ja romuttamojen pihat täynnä merestä huuhtoutuneita autoja. Jälkijäristyksiä tuli jatkuvasti, joskus useita päivässä. Husband muisteli, kuinka…
Lue lisää
Ulkona on harmaata, vuoria ei näy. Pohjois-Korea laukoo ohjuksia, säätiedotuksessa Japanin yli kulki bakudanteikiatsu, pommimatalapaine, joka toi kaikkea 30 metrin puuskista lumivyöryihin. Pukeudun joka päivä vaaleanpunaisiin vaatteisiin, josko kevät tulisi siten nopeammin. Juon rypäleteetä ja harjoittelen paperiin korean sanoja: kivi, pilvi, sateenvarjo. Outoa, että olen joskus nämä sanat joutunut japaniksikin opettelemaan, jossakin yli kymmenen vuoden…
Lue lisää