Pitääkö olla huolissaan?

Hyinen viima puhaltaa Tyyneltä mereltä. Kännykkään puskee pikauutisia jatkuvalla syötöllä:  Hokkaidon kuvernööri pyytää välttämään ulkona liikkumista, Disneyland menee kiinni, Touhokun maanjäristyksen muistotapahtumaa supistetaan. Japanin hallitus määräsi kaikki peruskoulut suljettavaksi huhtikuussa alkavaan uuteen lukuvuoteen saakka. Asiantuntijat kehottavat etätyöskentelyyn, joka Japanin kontekstissa on kuitenkin hankalaa, koska paikallinen työelämä nojaa edelleen vahvasti henkilökohtaiseen kontaktiin ja jatkuvaan kokoustamiseen. Husbandinkin…

Lue lisää

Yksi syy matkustaa Touhokuun

Lonely Planet valitsi Touhokun viime vuonna yhdeksi vuoden 2020 alueista. Kenties nimityksen tuoma näkyvyys tuo Touhokuun pari uteliasta silmäparia. Tällä hetkellä Touhoku on Japanin vähiten matkailtu alue. Kussakin Touhokun kuudesta prefektuurista käy vain 0,3 prosenttia Japanin kansainvälisistä matkailijoista. Se on merkillisen vähän ottaen huomioon, että Touhoku on maailman ihanin* paikka! *Subjektiivinen mielipide Jos pitäisin matkablogia…

Lue lisää

Järistyksiä, kaikuja

Japanissa on aina värejä. Tuulessa kieppuu lumihiutaleita ja kamelian terälehtiä. Orvokkini vetelevät viimeisiään, mutta kuukauden päästä kevät visertää aprikoosipuissa. Tänään talo huojui. Menin pöydän alle. Shindo neljä, viisi ja puoli magnitudia. Se oli pisin ja voimakkain järistys puoleen vuoteen. On arvioitu, että Miyagin rannikolla sattuu seuraavan 30 vuoden aikana yli seitsemän magnitudin maanjäristys 90 prosentin…

Lue lisää

Pientä onnea

Tammikuu kuluu loppuun, valo kasvaa vuorten välissä. Lumi ei koskaan tullut, ainoastaan joutsenet läikkinä riisipellolla. Husband kuvailee harvinaista suomennezumi-rottalajia: levittäytynyt Sendain alueelle, mutta muista rotista poiketen muuttaa välillä pohjoiseen. Minulta menee senat sakaisin ja puhun murasakitamanegin (punasipuli) sijaan tamasakimuranegistä. Kaupassa on wakame-levän satokausi. Yli 70 prosenttia japanilaisesta wakamesta tulee Miyagista ja Iwatesta, tuosta noin kivenheiton…

Lue lisää

Japanilainen uusivuosi

2020 jalkautui Japaniin! Eteisen villisika on vaihdettu rottaan, olkikoristeet kerätty ovien ja porttien pielistä ja viety temppeliin poltettavaksi – tai meidän tapauksessa jätetty pöydälle lojumaan luultavasti ensi kesään saakka. Uudenvuoden koristeiden oikeaoppinen hävittäminen tapahtuu niin, että ne viedään juhlakauden päätteeksi 15. tammikuuta dondoyaki-nimiseen kokkoon, jossa roihuavat myös menneen vuoden onnenkapineet. Dondoyakiin ennättämätön voi heivata koristeensa…

Lue lisää

Jouluna Japanissa

Kastelen orvokkejani. Pimeys on pimeää ja se tulee nopeasti: ensin kadulle, sitten vuorille, jotka sammuvat ja katoavat näkyvistä. Husband on toimistolla yöhön saakka: rantaan on huuhtoutunut kymmenenmetrinen kuollut kaskelotti, joka pitää haudata. Menen junalla Sendaihin. Jouzenjidoorin idänselkovat on puettu valoon. Kauhistelen pitkässä toppatakissani lukiolaisten punaiseksi paleltuneita sääriä lyhennetyissä kouluhameissaan. Japanilaiset menevät tyyli edellä jo kehdossa,…

Lue lisää

Elävien kirjoissa

Heikun keikun! Podinpas lentsun oikein pitkän kaavan kautta! Oli 39 astetta kuumetta ja kaikenkarvaista alhoa ja kolotusta. Ei auttanut kylmä kääre eikä Järviradion haitaritunti. Onneksi minulla oli edellisen leikkauksen jäljiltä sentään vielä tujua buranaa tallessa, japanilaiseen flunssalääkintään en ole erityisen mieltynyt. Husband osti parantuakseen kiinalaiseen kansanlääkintään pohjautuvaa Youmeishu-yrttiviinaa, vaikka vielä kuukausi sitten drug storessa julisti,…

Lue lisää