Keskiviikkona Japanissa alkoi kalenterin mukaan talvi. Talven ensimmäisenä päivänä lännempänä mitattiin 25 astetta, Tokiossa kaskaat kaivautuivat hämmentyneinä maanalaisista kammioistaan, ja täällä Touhokussakin sain soimata itseäni siitä, että olin iskenyt lakin päähäni. Ilmasto on muuttunut.
Talven ensimmäisen päivän kunniaksi tein extempore-ruskareissun 15 minuutin päähän Matsushimaan. Taivas oli pilvinen ja ilma tuntui siltä kuin koko maailma olisi kääriytynyt hikiseen huopaan.
Hikisestä huovasta huolimatta Matsushima on tähän aikaan vuodesta Miyagin suosituin turistirysä, koska talvi on osterin ystävien juhla-aikaa. Miyagi on Japanin toiseksi suurin osterin tuottaja Hiroshiman jälkeen, ja Matsushima on Miyagin osterikaupunki. Yritettiin varata loppukesästä Matsushimasta sukujuhlia varten majataloa marraskuulle ja saatiin vastaukseksi, että osteriaikaan yöpyäkseen varaus pitäisi tehdä vuoden etukäteen (me tarvittiin kylläkin kahdeksan huonetta, yksittäisiä huoneita varmaankin irtoaa lyhyemmälläkin varoitusajalla). Ostereiden lisäksi Matsushimassa on kuuluisa saaristonäkymä, jokunen maineikas ruskapuutarha ja Touhokun tärkein zen-temppeli Zuigan-ji. Kylänraitti on miyagilaiseen tapaan säiden pieksemä; jos Matsushimassa jokin välkehtii, se ei oo ainakaan rakennuksen seinä.
Mitä tästä retkestäni kertoisin, kysyjille vastaisin. En tiärä! Oon varmaan ennenkin maininnut, että en oo kiinnostunut matkablogeista tai sellaisen pitämisestä, ja nykyisin on toisinaan hankala keksiä jutunjuurta kun jokainen riisipallo ja vessanpönttö ei vaan tunnu raportoimisen arvoiselta. Ja kun sijaintini on tämä Miyagi, jonne ei matkusta ikinä kukaan. :DD
Ratkaisuna en kerro mitään! Vielä pitäisi ahkerasti töihomma naputella ennen kuin husband palaa työmatkaltaan Tokiosta mukanaan tilaamani tuliainen (masu no sushi……… En ole vieläkään päässyt yli Toyamasta.). Niin että lätkäisenpä nämä kuvat tähän ja poistun takavasemmalle. Sayonara!