Niin koitti lokakuu! Viime maanantaina taivaalla paistoi vuoden kaunehin kuu (中秋の名月, chuushuu no meigetsu), jota tervehditään elefanttiheinin ja dango-palluroin. 2000-luvun kapitalistikin tykkää tuhatvuotisista perinteistä, niin että iänikuisten dangojen sijaan mahaansa voi laittaa vaikka mäkkärin kuunkatseluburgerin, jonka välissä mollottaa kananmuna.

Säätilan puolesta syksy on tarjonnut perinteiseen tapaansa kaikkea 30 ja 13 asteen väliltä. Aamuisin sängystä vääntäytyminen on saanut taas uusia epämiellyttäviä aspekteja, sillä japanilaisten talojen eristys on mitä on (toisin sanoen sitä ei ole) ja meidän ainoa lämmitysvempainkin on olkkarin seinässä. Eilen tilailin Amazonista paksuja sukkahousuja ja suunnittelin kesäkamojen raivaamista vaatekaapista; tänään lämpötila oli taifuunin jäljiltä 28 astetta jo aamukasilta.

Viime yönä taifuuni kolisteli ikkunaa, tänään haukat lentelee pilvettömällä taivaalla. Pilvetön taivas tietää täällä pyykkipäivää. Imuroidakin pitäisi. Eksoottista elämää kertakaikkiaan.

Lopuksi syyskuu kännykkäkuvina!

photo_2018-09-29_16-45-32
Tämmöinen ystävä löytyi 7-Elevenistä. Hän on japaniksi kamakiri.
photo_2018-09-29_16-29-21
Alennusmyynti kuunkatselun jälkeen. Nämä ovat riisijauhosta tehtyjä dango-palloja.
photo_2018-09-29_16-42-17
Käyn tässä riisipellolla päivittäin reippailemassa. Japanissa kadulla ei ole tapana tervehtiä jokaista vastaantulijaa, riisipellolla ja luontopolulla sitä vastoin on. Tämä riisi on miyagilainen lajike hitomebore (rakkautta ensisilmäyksellä).
photo_2018-09-29_16-36-31
Taannoin riisipellolla oli mukavaa, kun vähän ennen sadonkorjuuta pellolla lenteli sudenkorentoja tuhatpäin.
photo_2018-09-29_16-30-25
Hän lenteli yksinään.
photo_2018-09-29_16-38-06
Casual auringonlasku. En muuttaisi pellonlaidalta tokiolaiseen lähiöön.
photo_2018-09-29_16-41-13
Ruokavaliossammekin siirryttiin jo syksyyn. Pöperöni ovat kaukana Instagram-estetiikasta, mutta kyllä niillä näläkä lähtöö.
photo_2018-10-01_10-11-02
Yhtenä päivänä iski tosin niin hillitön bambunhimo, että tempaisin bamburiisit, vaikka se kuuluukin kevääseen eikä syksyyn. Husband kalasti lohet joesta Yamagatassa.
photo_2018-10-01_10-26-12
Luomulohet tulossa kalagrillistä.
photo_2018-09-29_16-41-28
Kohtasin perhoosen, jonka husband kehui olevan harvinainen.
photo_2018-09-29_16-39-34
Hänetkin kohtasin. Lemmikki olisi poikaa, kunhan joskus toiseen asuntoon muutetaan.
photo_2018-10-01_10-27-18
Sushiroossakin vaihtelun vuoksi ainaisen Kurazushin sijaan käytiin.
photo_2018-10-01_10-29-10
Japaninkiinalaisessa katkarapuöverit vedettiin. Kuvassa husband lappaa ebichiliä lautaselleni, koska Japanissa kaikki salarymanit eivät ole vaimojensa palveltavina.
photo_2018-10-01_10-29-33
Meikämuari katkarapuja odottelemassa. En oo koskaan ollut innokas kaunistautuja, mutta Japanissa en oo vaivautunut tunkemaan naamaani yhtikäs mitään, kun joka tapauksessa erotun joukosta.
photo_2018-09-29_16-31-17
Toisinaan poistun jopa kotosalta, mutta tämä ei ollut yksi niistä päivistä.
photo_2018-09-29_16-42-40
Tämä on elefanttiheinä eli susuki, joka kasvaa villinä siellä täällä. Hän voi kasvaa parimetriseksi. Itse olen 153 cm.
photo_2018-09-24_21-43-22
Saatiin jokunen myöhäinen häälahja husbandin vanhoilta labrakavereilta.
photo_2018-09-29_16-35-38
Löysin penkalta tyylikaksoseni. Hän on japaniksi inutade ja viihtyy riisipelloilla.

Sellainen oli syyskuu, nyt kohti lokakuun tuulosia!